Artikkelit – Sivu 2 – Asianajotoimisto ACTAS Oy

Oleskelulupa opiskelua varten

Jos ulkomaalainen opiskelija haluaa tulla Suomeen opiskelemaan, eikä hän ole EU:n, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, hän tarvitsee oleskeluluvan, jos opinnot kestävät pidempään kuin 3 kuukautta. Oleskelulupahakemuksen voi laittaa vireille verkossa, mutta lisäksi hakijan on varattava aika omassa kotimaassaan sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön tunnistautumista ja sormenjälkien ottamista varten. Vaikka opiskelijan oleskelulupaa koskeva hakemus olisi Maahanmuuttovirastossa vireillä, virasto ei ota asiaa käsiteltäväksi ennen kuin tunnistautuminen on suurlähetystössä suoritettu.

Oleskeluluvan myöntämiseksi edellytetään, että hakija on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa olevaan oppilaitokseen. Oppilaitoksen ilmoitus hyväksymisestä tulee liittää oleskelulupahakemukseen. Tilapäinen oleskelulupa voidaan myöntää tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin.

Toisena oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämä vakuutus, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset. Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset. Oleskelulupahakemukseen tulee liittää vakuutusasiakirja, josta ilmenee ainakin vakuutetun henkilö sekä vakuutuksen kattavuus ja voimassaolo. Vakuutuksen tulee olla voimassa koko oleskelun ajan.

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että hakija tarvitsee käyttöönsä vähintään 560 euroa kuukaudessa. Tämän katsotaan riittävän asumisen ja ruoan maksamiseen sekä muihin menoihin. Vuoden oleskelua varten hakijalla tulee siis olla käytössään vähintään 6.720 euroa. Toimeentulo todistetaan esimerkiksi oleskelulupahakemukseen liitettävällä tiliotteella, joka osoittaa että hakijan tilillä on edellytetty rahamäärä. Jos hakijalle on myönnetty valtion, järjestön tai oppilaitoksen stipendi tai apuraha opintoja varten, hakemukseen tulee liittää myös apurahapäätös. Tiliotetta ei tarvita, jos apuraha kattaa toimeentulolta edellytetyn rahamäärän. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäistapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.

Oleskelulupakemuksen käsittely Maahanmuuttovirastossa

Maahanmuuttovirasto käsittelee kaikki opiskelua varten myönnettävät oleskelulupahakemukset kiireellisinä. Tästä huolimatta hakemuksen käsittely saattaa kestää useita viikkoja, varsinkin jos hakemus on, liitteidensä osalta tai muuten, puutteellinen. Mikäli Maahanmuuttoviraston oleskelulupaa koskeva päätös on kielteinen, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. On syytä huomata, että vaikka Maahanmuuttovirasto käsittelee opiskelijan oleskelulupahakemuksen kiireellisenä, hallinto-oikeus ei näin tee, vaan siellä asia on samalla viivalla muiden oleskelulupia koskevien valitusasioiden kanssa. Tästä johtuen valitusasian käsittely voi kestää kuukausia. Helsingin hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika opiskelijoiden oleskelulupapäätöstä koskeville valituksille on vuonna 2016 ollut noin 9 kuukautta.

Tarvitsenko asianajajaa rikosasiassa?

Asianajajan tarve riippuu olennaisesti asian luonteesta ja asianosaisasemasta. Mitä vakavammasta rikoksesta on kysymys, sitä tärkeämpää on varmistaa omat oikeudet ja velvollisuudet luotettavalta asiantuntijalta.

Rikoksesta epäilty ja syytetty on aina oikeutettu saamaan asianajajan avukseen asian käsittelyssä niin esitutkinnassa kuin tuomioistuimessakin. Jos epäilty on pidätettynä tai syyte koskee rikosta, josta vähin rangaistusseuraamus on 4 kk vankeutta, epäilty/syytetty voi vaatia asianajajan määräämistä puolustajaksi, jolloin asianajaja laskuttaa kulunsa ja palkkionsa valtiolta ja lopullinen korvausvelvollisuus riippuu asiakkaan varallisuusasemasta ja jutun lopputuloksesta.

Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus

Epäilty/syytetty/asianomistaja voi olla oikeutettu saamaan myös oikeusapua valtion varoista. (Lisätietoja oikeusavusta http://www.oikeus.fi/4313.htm) Myös oikeusturvavakuutus saattaa korvata asianajokuluja, joskin tavanomaisissa koti- ja ajoneuvovakuutusehdoissa on yleensä tahalliset rikokset ja useat liikennerikkomukset suljettu korvauspiirin ulkopuolelle. Pelkkä yhtyminen syyttäjän rangaistusvaatimukseen ei yleensä oikeuta oikeusturvaetuun, vaan esim. kolarijutuissa edun saa vain, jos syytetyltä vaaditaan korvauksia. Liikennerikoksesta johtuvat henkilövahingot, korjauskulut, seisontapäivien korvaus yms. maksetaan yleensä syyllisen moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, jolloin niitä voi vaatia tuomioistuimessa syylliseltä vain, jos vakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta korvauksia.

Asianajajan tarve rikosasioissa rajoittuukin usein kirjallisen vaatimuksen laatimiseen, jolloin asianajaja lisää vaatimukseen korvauksen palkkiostaan. Samalla asianajaja voi harkita, onko asia sen laatuinen, että asianomistaja tarvitsee lainopillista avustajaa oikeudenkäynnissä. Oikeusturvavakuutuksesta asianomistajan asianajokulut korvataan yleisesti vain, jos syytetty on riitauttanut asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen.

Jos syyttäjä kutsuu asianomistajan henkilökohtaisesti tuomioistuinkäsittelyyn, niin asianomistaja voi vaatia valtiolta korvausta ansionmenetyksestä, päivärahasta ja matkakuluista oikeudenkäyntipäivältä.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja ja Lempäälän Ideaparkissa.

Kuluttajariitalautakunta vai käräjäoikeus autokauppariidassa?

KULUTTAJAN VALINNAT – KÄRÄJÄOIKEUS VAI KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA

Onko elinkeinonharjoittajalta ostamassasi kulutustavarassa tai kuluttajapalvelussa virhe? Viivästyikö toimitus? Eikö myyjä tai palveluntarjoaja ole valmis hyvittämään virhettä tai purkamaan kauppaa? Kaikissa näissä tapauksissa joudut pohtimaan eri vaihtoehtoja oikeusturvasi toteuttamiseksi. Silloin on tarpeen pyytää apua ammatikseen kuluttajariitoja käsittelevältä asianajajalta.

Voit saattaa elinkeinonharjoittajaan kohdistuvat vaatimuksesi joko tuomioistuimen tai kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Asian ratkaisee tuomioistuinmenettelyn ensimmäisessä asteessa (käräjäoikeudessa) yksi käräjätuomari, kuluttajariitalautakunnassa viiden jäsenen muodostama jaosto, jonka puheenjohtajana on lakimies ja jäsenet edustavat autoalan kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, joita ei voida panna tuomioistuinratkaisun tavoin ulosottoteitse täytäntöön. Suuri osa elinkeinonharjoittajista kuitenkin noudattaa näitä suosituksia.

Autokauppariitoja ratkaiseva kuluttajariitalautakunnan jaosto käsittelee vuosittain satoja moottoriajoneuvojen ja veneiden kauppaan liittyviä riitoja, joten sen voidaan katsoa edustavan laajempaa kokemusta ja autoalan asiantuntemusta kuin satunnaisesti tällaisia asioita käsittelevä käräjätuomari. Toisaalta kuluttajariitalautakunta käsittelee asioita pelkästään kirjallisen aineiston perusteella, kun taas käräjäoikeus käsittelee asiat säännönmukaisesti suullisessa pääkäsittelyssä, jossa voidaan vastaanottaa myös henkilötodistelua.

Käräjäoikeuden tuomioon voidaan hakea muutosta hovioikeudessa, jos hovioikeus myöntää jatkokäsittelyluvan. Kuluttajariitalautakunta voi käsitellä asian uudelleen, jos sen menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe. Kuluttajariitalautakunnassa kukin osapuoli vastaa itse omista asianajokuluistaan, käräjäoikeudessa pääsääntöisesti hävinnyt velvoitetaan korvaamaan voittaneen osapuolen kulut.

Käräjäoikeudessa käsiteltävässä asiassa voit saada asianajokulusi osaksi tai kokonaan oikeusapuna valtion varoista, jos välttämättömien kustannusten jälkeen käyttövarasi ovat enintään 600 – 1300 euroa. Oikeusapuhakemuksen voi tehdä asiaa hoitava lakimies.

Jos Sinulla on kotivakuutus tai, autoa koskevissa asioissa oikeusturvavakuutuksen sisältävä kasko- tai osakaskovakuutus, voit saada molemmissa instansseissa aiheutuviin omiin asianajokuluihisi korvausta vakuutusyhtiöltä. Vastapuolen kuluja eivät vakuutukset yleensä korvaa.

Ulkomailla asuvan suomalaisen syytä tehdä testamentti

Jokaisen suomalaisen arkea koskettaa jossain elämänvaiheessa läheisen kuolema ja siitä seuraavat oikeustoimet. Yhä useammassa tapauksessa oman ongelmansa tilanteeseen tuo se, että perilliset asuvat eri maassa kuin perittävä. Perimystä koskevat säännökset nimittäin poikkeavat toisistaan varsin laajasti eri valtioissa.

EU-alueella tuli 17.8.2015 voimaan kansainvälisiä perintöasioita koskeva asetus, jonka tavoitteena on helpottaa perintöasioiden hoitoa tilanteissa, joissa on yhteyksiä useisiin jäsenmaihin. Perintöasetuksella luodaan selvyyttä siihen, minkä EU-maan lakia perintöasiassa sovelletaan ja mikä tuomioistuin on toimivaltainen. Näin vältetään rinnakkaiset menettelyt ja keskenään ristiriitaiset päätökset eri tuomioistuimissa.

Kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa sovellettava laki ja toimivaltainen tuomioistuin määräytyvät asetuksen mukaan lähtökohtaisesti perittävän viimeisen asuinpaikan perusteella. Perittävä voi halutessaan testamentilla kuitenkin päättää, että sovellettavaksi tulee sen EU-maan laki, jonka kansalainen hän on. Esimerkiksi Portugalissa asuvan Suomen kansalaisen perintöön sovelletaan Portugalin lakia, ellei hän ole testamentissaan määrännyt, että Suomen lakia sovelletaan. Suosittelemmekin tällaisen testamentin tekemistä.

Eurooppalainen perintötodistus

Perintöasetuksen mukana käyttöön tulee niin sanottu eurooppalainen perintötodistus. Sen avulla perilliset, testamentinsaajat, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat osoittaa kaikissa jäsenmaissa asemansa ja käyttää oikeuksiaan ja toimivaltuuksiaan. Eurooppalainen perintötodistus voidaan hakea perittävän kuoleman jälkeen siinä EU-maassa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Suomessa perintötodistuksen antaa Helsingin maistraatti.

Kaikki EU-maat eivät ole mukana uuden perintöasetuksen soveltamisessa. Asetusta ei sovelleta Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Näissä maissa perintöasiat käsitellään edelleen kansallisten sääntöjen perusteella. Asetusta ei sovelleta perintöverotukseen, jossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia valtioiden välisiä sopimuksia.

EU:n perintöasetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleen henkilön perimykseen. Sitä aiemmin tehty määräys perintöön sovellettavasta laista on kuitenkin pätevä, jos se täyttää perintöasetuksen vaatimukset tai on tehty laatimisajankohtana voimassa olleen lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Annamme mielellämme lisätietoja kansainvälisistä perimystilanteista. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Pesänselvittäjän tehtävät ja valtuudet

Tehtävät

Pesänhoitajan tehtävän hoitaminen edellyttää kuolinpesän osakkaiden luottamusta tehtävää hoitavaan lakimieheen. Asianajajaliiton valvonnassa toimivan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät.

Oikeuden määräämä pesänselvittäjä huolehtii itsenäisesti pesän hallinnosta kuullen osakkaiden mielipiteitä olematta kuitenkaan välttämättä niihin sidottu. Osakkaiden tulee luovuttaa pesän varat ja asiakirjat pesänselvittäjälle sekä ilmoittaa hänelle kaikki tiedossaan olevat pesänselvitykseen liittyvät seikat sekä mahdolliset niihin liittyvät väitteensä ja vaatimuksensa.

Pesänselvittäjän tehtäviin kuuluu mm. ottaa pesän omaisuus haltuunsa ja huolehtia sen säilyttämisestä, mahdollisesta myynnistä, veroilmoituksista ja muista pesänhoitotoimenpiteistä sekä maksaa pesän velat, täyttää erityistestamentit ja suorittaa aikanaan jako-osuudet pesän osakkaille.

Ylivelkaisissa kuolinpesissä, joissa velat ovat suuremmat kuin pesän varat, pesänselvittäjän keskeisimmät tehtävät ovat velkojien ja velkojen suuruuden selvittäminen ja velanmaksusta sopiminen velkojien kanssa.

Valtuudet

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kaikissa asioissa. Hän on oikeutettu tarvittaessa myymään pesän omaisuutta, kiinteää omaisuutta kuitenkin vain osakkaiden suostumuksella tai oikeuden luvalla. Sen jälkeen, kun pesänselvittäjä on määrätty, ainoastaan hänellä on oikeus ajaa tuomioistuimessa kannetta kuolinpesän puolesta ja muutoinkin edustaa kuolinpesää.

Ellei pesänjakaja saa velkojen maksua soviteltua ylivelkaisessa pesässä, pesänjakajalla on oikeus päättää velkojen maksusta jako-osuuspäätöksellä. Velkojen maksussa noudatetaan samaa järjestystä kuin konkurssissa ja ulosotossa (ks. Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä, www.finlex.fi). Pesänselvitysvelat maksetaan kuitenkin ennen muita velkoja.

Pesänselvittäjällä on oikeus nostaa pesästä korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio työstään. Palkkion määrään vaikuttavat

pesän laatu ja laajuus, ja
tehtävän suorittamiseen käytetty työaika.

Pesänselvittäjä tulee toimia puolueettomasti, joten hän ei voi ryhtyä avustamaan yksittäistä pesän osakasta. Pesänselvittäjä on toimistaan vastuussa kuolinpesän velkojille ja osakkaille perintökaaren 19 luvun säännösten mukaisesti ja hänen on annettava osakkaille tilitys pesän varojen hoidosta.

Pesänselvittäjä voi toimia myös pesänjakajana, jos oikeus on hänet myös siihen tehtävään määrännyt, taikka jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.

Metsävähennys perinnönjaossa ja lahjassa

Metsävähennys on metsänomistajien käytössä oleva merkittävä verosuunnittelun väline (tuloverolaki 1535/1992, 55 §). Metsävähennys koskee 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisella saannolla, kuten kaupalla, hankittuja metsiä. Omistaja voi vähentää enintään 60 prosenttia metsän hankintamenosta metsätalouden verovuoden pääomatuloista. Kauppahinnan lisäksi metsän hankintamenoon luetaan esimerkiksi varainsiirtovero, lainhuudatuskulut, kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan palkkio ja tila-arviokulut.

Edellytykset

Vähennyksen hyödyntäminen on mahdollista, kun tilalta tulee esimerkiksi puuta myymällä verotettavaa pääomatuloa. Käytännössä puhutaan tuhansien eurojen veroedusta. Jotta vähennyksen voi tehdä, vuotuisen vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Se edellyttää, että verovuonna on kertynyt metsävähennyskiinteistöltä vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa.

Koska metsävähennysoikeus syntyy vain kiinteän omaisuuden kaupasta, metsää omistavan jakamattoman kuolinpesän sisällä tapahtuvat kuolinpesäosuuksien kaupat eivät muodosta vähennysoikeutta. Kuolinpesäosuuden kauppa on irtaimen omaisuuden kauppa. Jos henkilö ositus- tai perinnönjakotilanteissa käyttää metsän hankintaan osituksen tai perinnönjaon ulkopuolisia varoja, hänelle muodostuu käytettyjen varojen verran verovähennyspohjaa. Uutta hankintamenoa ja metsävähennyspohjaa ei muodostu silloin, kun ulkopuolisia varoja käytetään avioerossa osituksessa tasingon maksamiseen oman metsän omistuksessa pitämiseksi (KHO 11.10.2013/3251).

Metsävähennyksen siirtyminen

Metsänomistajan harkitessa metsätilan lahjoittamista tai kuolinpesän osakkaiden suunnitellessa jakoa, on syytä pohtia toimen vaikutus metsävähennykseen. Jos saanto on vastikkeeton, uutta metsävähennystä ei muodostu. Lahja- tai perintöverotusarvo tai maksettu lahja- tai perintövero ei voi olla metsävähennyksen perusteena. Metsänomistajalta käyttämättä jäänyt osuus metsävähennyspohjasta siirtyy kuitenkin uudelle omistajalle, kun omistusoikeus siirtyy esimerkiksi lahjana, perintönä tai avio-oikeuden perusteella. Uudella omistajalla on siis sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Lahjanluonteisessa tilakaupassa uudelle omistajalle siirtyy edellisen omistajan käyttämättömästä metsävähennyksestä lahjan suhteellisen osuuden mukainen osuus ja maksettu kauppahinta muodostaa uutta vähennyspohjaa.

Edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy myös, kun kyseessä on vainajan metsäomaisuuden siirtyminen kuolinpesälle, kuolinpesän metsäomaisuuden jako määräosin osakkaille verotusyhtymänä hallittavaksi, verotusyhtymän yhteisomistuksen purkautuminen sopimuksella tai kiinteistötoimituksella sekä puolisoiden yhteisen metsätalouden harjoittamisen päättyminen toisen puolison kuoleman takia.

Annamme mielellämme lisätietoja metsävähennyksestä. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Lakimies edunvalvojan sijaisena

Vajaavaltaiselle määrätty edunvalvoja on esteellinen hoitamaan asiaa, jossa vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Edunvalvoja on esteellinen myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ole ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä.

Edunvalvojan sijainen

Edunvalvojan sijainen tarvitaan useimmiten edunvalvojan ja päämiehen välisissä rikosasioissa, kaupoissa, osituksissa ja perinnönjaossa, joissa päämies ja edunvalvoja ovat molemmat kuolinpesän osakkaita. Nämä tehtävät vaativat usein vahvaa lainopillista osaamista sekä mahdollisesti avustamista oikeudenkäynnissä tai muissa viranomaisissa. Useimmiten yksityisellä tai yleisellä edunvalvojalla ei ole tällaiseen pätevyyttä, vaan he joutuvat tekemään asianajajan kanssa erikseen toimeksiantosopimuksen oikeudenkäyntiä tai muuta oikeustointa varten.

Monikaan ei tule varmaan ajatelleeksi, että sopivin henkilö edunvalvojan sijaisen tehtävään olisikin lakimies. Haettaessa suoraan asianajajaa tai lakimiestä tällaiseen edunvalvojan tehtävään, säästyy todennäköisesti aikaa ja rahaa, kun tämä pystyy hoitamaan tehtävän kaikilta osin itse. Yhteydenpito on myös helpompaa ilman välikäsiä ja tehtävä voi edetä nopeammin ratkaisuun.

Luvanvaraiset toimet

Kaikissa tapauksissa edunvalvojan tai edunvalvojan sijaisen taikka Digi- ja väestötietoviraston (ent. maistraatin) luvan hakeminen oikeustoimeen ei ole edes tarpeen, jos osapuolten kesken pystytään sopimaan asioista. Perinnönjakoa varten määrätty pesänjakaja voi toimittaa perinnönjaon ilman, että lopputulosta tarvitsisi hyväksyttää Digi- ja väestötietovirastossa. Vanhus, joka ei ehkä täysin ymmärrä taloudellisia asioitaan, voi olla kykenevä tekemään oikeustoimen, mikäli kaikki tulevat perilliset ja siten potentiaaliset oikeustoimen riitauttajat ovat mukana häntä siinä neuvomassa.

Suostumus tehtävään

Edunvalvojan tehtävää varten tarvitaan ehdotetulta henkilöltä suostumus. Lakimiehillämme on laaja osaaminen eri oikeudenaloilta ja kaikki asianajajamme ja lakimiehemme ovat käytössänne, lisätietoja voi tiedustella lakimiehiltämme.

Avioehtosopimus

Avioehtosopimuksen merkitys

Aviopuolisoiden varallisuussuhteet määräytyvät avioliittolain (13.6.1929/234) säännösten mukaisesti. Kumpikin puoliso pitää avioliitosta riippumatta oman omaisuutensa ja omat velkansa, mutta kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen (omaisuuden säästöön = varat – velat). Avio-oikeuden perusteella puolisot tai, jos puoliso on kuollut, tämän perilliset, saavat puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, ellei jostakin poikkeussäännöstä muuta johdu. (Avioliittolaki löytyy osoitteesta: www.finlex.fi)

Avio-oikeus ei sellaisenaan rajoita puolison oikeutta määrätä omaisuudestaan avioliiton aikana. Avioliiton purkauduttua voidaan kuitenkin määrätä sellainen lahja palautettavaksi, jolla puoliso on aiheuttanut avio-oikeuden alaisen omaisuuden vähenemisen ja lahjansaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tästä oikeuden loukkauksesta (avioliittolaki 40 a §). Omaisuuden osituksessa voidaan myös määrätä maksettavaksi vastiketta mm. sillä perusteella, että puoliso on jollakin oloihinsa soveltumattomalla tavalla aiheuttanut avio-oikeuden alaisen omaisuutensa oleellisen vähenemisen (avioliittolaki 94 §).

Omaisuuden ositusta voidaan sovitella, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua (avioliittolaki 103 b §). Toisen puolison kuoltua leski, joka omistaa yli puolet yhteenlasketusta säästöstä, voi yksipuolisesti määrätä, että hän ei suorita avio-oikeuden edellyttämää tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille (avioliittolaki 103 §). Samalla tavoin puoliso voi suojata omaisuutensa silloin, jos toisen puolison omaisuus luovutetaan konkurssiin.

Avioehtosopimuksella voidaan avio-oikeus sulkea pois kokonaan tai osittain. Sopimuksella voidaan esim. määrätä, että avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy avioeroon, jolloin toisen puolison kuollessa avio-oikeus on voimassa (KKO 2000:100). Avioehtosopimustakin voidaan sovitella, jos sen noudattaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Avioehtosopimuksen tekeminen

Kihlakumppanit voivat ennen avioliiton solmimista ja aviopuolisot avioliiton aikana tehdä erityiset muotovaatimukset täyttävän avioehtosopimuksen, jossa määrätään, että jommallakummalla puolisolla ei ole avio-oikeutta kaikkeen tai johonkin toisen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan kumota ainoastaan uudella avioehtosopimuksella.

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja vajaavaltainen tarvitsee siihen holhoojansa suostumuksen. Käytännössä avioehtosopimukseen otetaan myös todistajien allekirjoitukset.

Digi- ja väestötietovirasto (ent. Maistraatti) rekisteröi avioehtosopimuksen, jonka jälkeen avioehto on voimassa. Rekisteröinti voidaan suorittaa jokaisen Digi- ja väestötietoviraston toimesta, eli alueellisia toimivaltarajoituksia rekisteröinnin suhteen ei ole. Avioehtosopimusta ei rekisteröidä sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Digi- ja väestötietovirasto perii avioehtosopimuksen rekisteröinnistä 49 euroa. (Katso ajantasaiset tiedot Digi- ja väestötietovirasto sivuilta: https://dvv.fi/avioehto)

Annamme mielellämme lisätietoja avio-oikeudesta ja avioehdon laatimisesta sekä omaisuuden osituksesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Artikkelia päivitetty 8.6.2020.

Keskinäinen testamentti

Lakimääräinen perimysjärjestys

Perintökaaren mukainen perimysjärjestys on seuraava:

Ensimmäisellä sijalla ovat rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) siten, että ensin perii lapsi ja jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen (lapsenlapset) tai, ellei lapsenlapsia ole, jakautuu muiden lasten kesken.
Ellei rintaperillisiä ole, perintö menee aviopuolisolle, joka ei kuitenkaan voi testamentilla määrätä puolisoltaan perimästä omaisuudesta, joka menee lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison perillisille
Jos perittävä ei ollut naimissa eikä hänellä ollut rintaperillisiä, perintö menee perittävän vanhemmille. Kuolleen isän tai äidin osa menee sisaruksille ja kuolleen sisaruksen osalta tämän jälkeläisille
Ellei vanhempia, sisaruksia tai näiden jälkeläisiäkään ole elossa, perintö menee isovanhemmille tai heidän lapsilleen (sedät ja tädit). Perittävän serkut eivät enää peri.
Ellei serkkuja läheisempiä sukulaisia ole eikä vainajalla ollut testamenttia, menee perintö valtiolle.

Yleistä testamentista

Testamentti laaditaan kuoleman varalta sisältäen testamentintekijän viimeisen tahdon siitä, miten hänen varallisuutensa suhteen on hänen kuolemansa jälkeen meneteltävä. Testamentilla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tai antaa lakimääräistä perimysjärjestystä täydentäviä määräyksiä kuten sulkea perillisen aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevasta omaisuudesta. Testamentti voi sisältää ensisijaisen ja toissijaisen saajan, mutta toissijaissaajaa pidemmälle ei omaisuuden siirtymisestä voi sitovasti määrätä (sääntöperinnön kielto). Omaisuuden voi kuitenkin testamentata esim. tiettyä tarkoitusta varten perustettavalle säätiölle, joka on eri asia kuin sääntöperintö.

Erityistestamentilla määrätään tietty, testamentissa esinekohtaisesti määritelty osa testamentintekijän varallisuudesta testamentinsaajalle. Tällainen testamentti täytetään vainajan ja pesän velkojen kattamisen jälkeen ennen perinnönjakoa.

Yleistestamentilla määrätään jäämistö kokonaan tai sen tietty, testamentissa määritelty murto-osa, testamentinsaajalle. Yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas ja käyttää siten kaikkia perillisasemaan liittyviä oikeuksia.

Testamentin voi omaisuudestaan tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt ja nuorempikin, jos hän on ollut tai on avioliitossa. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudestaan, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Testamentin tekijältä edellytetään riittävää ymmärrystä ja arvostelukykyä testamentin merkityksestä. Testamentin pätevyys edellyttää, että se on laadittu tarkasti seuraavia muotomääräyksiä noudattaen:

Testamentti on tehtävä kirjallisesti (suullinen testamentti on pätevä vain poikkeuksellisesti ns. hätätilatestamenttina).
Testamentin tekijän tulee allekirjoittaa testamentti kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Heidän tulee tietää, että kysymyksessä on testamentti, vaikka testamentin sisältöä ei heille tarvitsekaan näyttää. Todistajien on merkittävä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan.

Testamentin todistajien on oltava vähintään 15 vuotta täyttäneitä, riittävän ymmärryksen omaavia ja esteettömiä. Todistaja ei saa olla testamentintekijän lähisukulainen, joihin luetaan setiä ja tätejä ja sisarusten lapsia läheisemmät sukulaiset lankoja, vävyjä ja anoppeja myöten. Todistajana ei voi olla myöskään kukaan, joka on yhtä läheinen testamentin edunsaajan sukulainen.

Testamentin tekijä voi milloin tahansa peruuttaa tekemänsä testamentin esimerkiksi hävittämällä tai repimällä testamentin. Vanhempi testamentti voidaan kumota ja peruuttaa tekemällä uusi testamentti kaikkia muotomääräyksiä noudattaen.

Keskinäisen testamentin tekeminen

Käytännössä yksi yleisimpiä testamenttityyppejä on aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Keskinäinen testamentti voi olla joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Tässä käsitellään vain keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekemistä mm. siitä koituvien veroetujen vuoksi. Leski ei maksa lainkaan perintöveroa ja lapsetkin maksavat yleensä huomattavasti vähemmän kuin jos testamenttia ei olisi, sillä perintöverotusarvosta vähennetään lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo. Hallintaoikeustestamentin toteuttamiseen löytyvät oikeusohjeet perintökaaren 12 luvusta, joten niitä ei tarvitse yksityiskohtaisesti testamenttiin kirjoittaa.

Omistusoikeustestamenttiin voidaan liittää myös ehto, jonka mukaan testamentinsaaja voi valita, vastaanottaako hän testamentin kokonaan omistusoikeudella vai esim. osittain hallintaoikeudella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi perintöverosuunnittelua vielä perunkirjoitusvaiheessa.

Rintaperillisellä on oikeus testamentista huolimatta aina saada lakiosansa, joka on puolet normaalista perintöosasta. Lesken oikeus olla maksamatta osituksessa tasinkoa voi kuitenkin tosiasiassa estää lakiosan saamisen tai vähentää sitä silloin, kun leski omistaa yli puolet puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Joka tapauksessa testamentissa kannattaa mainita, että leski voi suorittaa lakiosan rahassa eikä perillinen voi vaatia sitä esim. osuutena vainajalle kuuluneesta kiinteistöstä.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti sopii aviopuolisoille, joilla molemmilla on rintaperillisiä. Jos vain toisella puolisolla on rintaperillisiä, on syytä harkita omistus- ja hallintatestamentin yhdistelmää, jonka laatimiseksi on syytä ottaa yhteyttä lakimieheen. Perintöön ja testamenttiin liittyvien seikkojen perusteellisempi selvittäminen ei ole tässä yhteydessä mahdollista. Perintökaaren säännökset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi.

Puhelinmarkkinointi yrityksille – Miten varautua puhelinmarkkinoinnin sudenkuoppiin?

Artikkeli perustuu asianajaja Risto Tuorin keväällä 2013 yrittäjille pitämään esitykseen ja sen materiaaleihin.

Sähköiset markkinointivälineet

Puhelin – Edellyttää vastaanottajalta linjan avausta.
- Puhelinsalaisuus on perusoikeus.
- Toistuva ja häiritsevä soittelu on kotirauharikos.
Sähköposti – Edellyttää vastaanottajalta viestin avaamista.
- Kirjesalaisuuden suoja.
- Virushyökkäysten vaara.
Internet-sivustot – Edellyttävät sivuston avaamista.
- Julkista tietoa, ellei erityisesti salattu.
- Verkkohyökkäysten vaara.

Puhelinmarkkinointi yrityksille

Puhelimitse tapahtuva tavaroiden ja palveluiden tarjonta on sinänsä laillista ja joskus tarpeellistakin.
Puhelinkeskustelun perusteella voi syntyä pätevä sopimus. On kuitenkin syytä muistaa, että näyttövelvollisuus on sopimukseen vetoavalla. Näytöksi kelpaavat esimerkiksi todistaja, nauhoitus tai tilausvahvistus.
Yrityksillä ei ole samaa peruutusoikeutta kuin kuluttajilla.
Rahanpesuyrityksistä on tehtävä ilmoitus poliisille: rahanpesu.krp@poliisi.fi

Yleisen tason keinot

”Yrittäjänsuojalaki” pienyrittäjille.
Markkinoinnin yleinen sääntely.
Viestintärauhan rikkominen tullut rangaistavaksi (HE 19/2013): Koskee vain soittoja ja viestejä häirintätarkoituksessa.
Poliisi.
”Puskaradio” – kerro kavereille!

Yrittäjäjärjestön tuki

www.yrittäjät.fi 3.4.2013: Aiheettomia tai vanhentuneita saatavia ei tarvitse maksaa.
Suomen Yrittäjien valtakunnallinen neuvontapalvelu 09 229 221.
Oikeustoimiin on syytä ryhtyä laajoissa huijausyrityksissä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo perintätoimistoja, ilmoitukset: kirjaamo.etela@avi.fi

Yrittäjän omat keinot

Älä koskaan tilaa mitään puhelimitse!
Jos kuitenkin tilaat, niin:
- selvitä tarkasti hinta ja muut sopimusehdot,
- pyydä kirjallinen tarjous tai tilausvahvistus,
- merkitse muistiin soittajan nimi ja sovitut asiat,
- säilytä tarjous ja tilausvahvistus,
- reklamoi heti, jos tilausvahvistus ei vastaa sovittua.
Tarkista kaikki tulevat laskut.
Reklamoi välittömästi aiheettomista laskuista ja maksumuistutuksista.
Älä palauta laskuja vaan säilytä ne näyttönä.
Perintätoimiston periessä aiheetonta tai epäselvää saatavaa ilmoita sen olevan riitainen.
Aiheettomaankin perintään on syytä vastata.

Rikosilmoitus?

Petos: Tahallinen erehdyttäminen taloudellisen edun saamiseksi. KKO 2003:88: ”ostaja ei saanut sellaista (atk-)ohjelmaa, minkä hän oli luullut markkinoinnin perusteella ostavansa.”
Markkinointirikos: ”antaa … merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja”
Kilpailumenettelyrikos: ”elinkeinotoiminnassa käyttää … totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa”

Milloin tarvitaan asianajajaa?

Jos aiheettoman saatavan perintä jatkuu reklamoinnista huolimatta.
Jos on aihetta epäillä huijausyritystä.
Jos perintä on vireillä tuomioistuimessa (haaste).

Mitä oikeusapu maksaa?

Yrittäjäjärjestön puhelinneuvonta on ilmaista.
Asianajajan neuvottelu ja kirje vastapuolelle 200 – 500 €.
Asianajo käräjäoikeudessa, pääkäsittely, alk. n. 1500 €.
Hävinnyt osapuoli yleensä maksaa voittajan kulut.
Oikeusturvavakuutukset?
- Omavastuu yritykselle yleensä 15 %, väh. 500 €.
- Etuja voidaan rajoittaa jutun intressin perusteella.
- Ei yleensä kata vastapuolen kuluja.

Sudenkuoppia

Ei lueta tarjousta tai tilausvahvistusta.
Luetaan vasta, kun saatu maksuhuomautus tai kerran maksettu ja tulee seuraava lasku.
Irtisanotaan sopimus, jota ei ole koskaan pätevästi tehty.
Lähdetään soitellen sotaan, joka hävitään.