Korkein hallinto-oikeus on 24.4.2018 antamassaan ratkaisussa oikaissut Saksasta uutena tuodun henkilöauton arvonlisäverotuksen, joka johti kaksinkertaiseen verotukseen. A oli ostanut Saksasta ja tuonut Suomeen alle 6 kuukautta vanhan ja vähemmän kuin 6.000 km ajetun henkilöauton, jota verotettiin tämän vuoksi uutena kuljetusvälineenä. Ajoneuvosta antamansa autoveroilmoituksen yhteydessä A oli esittänyt Tullille ostolaskun, joka oli sisältänyt Saksan arvonlisäveron. Tulli oli määrännyt A:n maksettavaksi uuden kuljetusvälineen yhteisöhankinnasta suoritettavaa arvonlisäveroa, joka oli laskettu ostolaskulta ilmenevästä ajoneuvon arvonlisäverollisesta kauppahinnasta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että mainittua Saksan arvonlisäveroa ei tullut sisällyttää yhteisöhankinnasta Suomessa suoritettavan arvonlisäveron perusteeseen. Äänestys 3–2 (KHO 2018:58).

Saksan arvonlisäveron periminen A:lta osana kauppahintaa oli ollut perusteetonta, koska myyjä oli saanut A:lta selvityksen ajoneuvon kuljettamisesta Suomeen ja siten yhteisömyynnin verovapauden edellytysten täyttymisestä.  Veron mainitseminen laskulla on merkinnyt arvonlisäverodirektiivin 203 artiklan mukaan sitä, että ajoneuvon myyjä on tullut velvolliseksi maksamaan veron Saksan valtiolle. KHO viittasi aiempaan EY tuomioistuimen oikeuskäytäntöön katsoen, ettei Saksan arvonlisäveroa ei tule sisällyttää yhteisöhankintojen veron perusteeseen.