asianajaja – Asianajotoimisto ACTAS Oy

Tag Archive for: asianajaja

Kuka on kantaja?

Lakikirja kuuluu harvan lempilukemistoon. Teos, joka on täynnä arkielämäämme sääteleviä tekstejä, on kieleltään osin vanhahtavaa ja sisällöltään se koetaan vaikeasti ymmärrettäväksi. Säädöskieltä laadittaessa pyritään yksiselitteisyyteen ja samalla matkalle toisinaan hukkuu se, että ilman juridista koulutustakin pitäisi pystyä saamaan selkoa, mitä laki sanoo.

Oletko kuullut säännöksistä, jotka koskevat sikojen laiduntamista terhometsässä tai talon velvollisuudesta pitää humalasalkoa? Osa lainsäädännöstä on hyvin vanhaa, mutta sitä sovelletaan silti. Edellä mainitut asiat löytyvät rakennuskaaresta, joka on säädetty vuonna 1734. Lakia on muutettu vuosisatojen varrella, mutta osaa pykälistä sovelletaan edelleen. Esimerkiksi vuonna 2018 vakuutusasiaa koskevassa suositusratkaisussa sovellettiin rakennuskaaren säännöstä tapauksessa, jossa koira oli hyökännyt poron kimppuun. Humalasalon puuttumisesta et saa kuitenkaan sakkoja enää nykypäivänä.

Lakimies, varatuomari, juristi, tuomari ja asianajaja ovat kaikki henkilöitä, jotka työskentelevät lain parissa. Mitä eroa niillä on? Lakimies ja juristi ovat molemmat oikeustieteellisen koulutuksen saaneita tyyppejä. Kun lakimies suorittaa vuoden mittaisen harjoittelun tuomioistuimessa, hän saa käyttää arvonimeä varatuomari. Tuomari puolestaan on yleisnimike tuomarinvirassa olevalle henkilölle.

Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty juristi. Asianajajaliiton kyselyn mukaan vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. Kyselyssä selvisi myös, että käsitys asianajajista ja heidän palveluistaan oli selvästi positiivisempi heillä, jotka olivat käyttäneet asianajajien palveluita kuin heillä, joiden mielikuva perustui muuhun kuin omiin kokemuksiin. Sama päti alan hintoihin; vastaajat, jotka olivat itse selvittäneet asianajajien palveluiden hintoja, mielsivät palvelutason edulliseksi huomattavasti useammin kuin he, joiden käsitys hinnoista perustui kuulopuheisiin tai muualta saatuun käsitykseen.

Lakimiesten kielessä on myös vanhoja jäänteitä. Puhutaan esimerkiksi fataljin ryyppäämisestä, jolla tarkoitetaan noudattamatta jätettyä määräaikaa. Lakimiesten oman kuoron nimi on osuvasti Lain Huuto. Asianajajaliitto on herännyt toimimaan, jotta keskeisille oikeuskielen termeille löytyisi selitykset helposti. Edellä mainitun kaltaisia slangisanoja sieltä ei löydy, mutta moni hankala termi on hyvin avattu. Kun googlaat sanoilla ”oikeusrattaat tutuksi”, löydät sanastoa oikeuden ympäriltä.

Ja kuka onkaan kantaja? Kantajaksi kutsutaan riita-asian vireille pannutta henkilöä, henkilöä, joka vaatii käräjäoikeutta vahvistamaan, että vastaaja velvoitetaan joihinkin oikeudellisesti sitoviin velvoitteisiin.

AA Marjo Anttoora

Asiakkaan oikeutettu etu – mikä se on?

Toimistomme sloganin mukaan toimintamme tavoitteena on asiakkaan oikeutettu etu. Sen voi ymmärtää niin, että asiakas saa sen, mitä hän pitää omana oikeutettuna etunaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.

Tuomioistuin ei ratkaise asioita sen mukaan, mitä asiakas vaatii, vaan sen mukaan, mitä asiakas osoittaa olevansa oikeutettu vaatimaan. Sen vuoksi asianajajan on jo ennen vaatimusten esittämistä selvitettävä, mitä oikeuksia asiakkaalla kyseisessä asiassa on. Asianajajan selvitystyö jakautuu toisaalta tosiasioiden eli näytön, eli todistusaineiston hankkimiseen, toisaalta todistelusta ilmenevien tosiseikkojen oikeudelliseen arviointiin.

Asianajotoimeksianto edellyttää asianajajan ja asiakkaan läheistä ja luottamuksellista yhteistyötä. Parhaiten onnistutaan, kun näyttö hankitaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kyseiseen oikeudenalaan erikoistunut asianajaja saattaa hyvinkin helposti löytää ne lähteet, joista saadaan lisätietoa esimerkiksi yleisistä kokemussäännöistä ja lain soveltamisesta vastaavanlaisissa tapauksissa. Hän löytää myös sellaiset asiantuntijat, joilta voidaan pyytää asiantuntijalausuntoja. Mutta yhtä tärkeätä on, että asiakas kertoo, mitä hän itse tietää ja mistä hän tietää saatavan lisäselvitystä.

Tuomioistuimessa näyttö voidaan esittää henkilötodistelun ja asiakirjatodistelun muodossa. Henkilötodistelu voi koostua asiakkaan itsensä kuulemisesta, ns. silminnäkijätodistajista ja asiantuntijatodistajista. Kirjallista näyttöä ovat erilaiset asiakirjat, kirjeet, muistiinpanot, kuvat, piirustukset ym. kirjallisessa muodossa olevat asiakirjat. Tuomioistuin voi tarvittaessa suorittaa myös katselmuksia tai pyytää ulkopuolisia lausuntoja. Tyypillisiä lausuntopyyntöjä ovat esimerkiksi rikosasioissa mielentilatutkimukset.

Usein tuo näyttö ja oikeudellinen arviointi saattaa olla vielä käräjäoikeuteen mentäessä epävarmalla pohjalla, jonka vuoksi on tärkeätä arvioida vaatimusten menestymismahdollisuuksia. Jos riita-asiassa juttu hävitään, niin pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Tyypillisesti käräjäoikeusasteessa kummankin osapuolen asianajokulut nousevat helposti 5.000 – 10.000 euroon, monimutkaisessa asiassa huomattavasti suuremmiksikin.. Kokenut asianajaja pystyy tätäkin riskiä arvioimaan.

Häviöriskin vuoksi kannattaakin yleensä aina pyrkiä neuvottelemaan vastapuolen kanssa sovinnosta. Jos riita-intressi on vaikkapa 2.000 euroa ja oikeudenkäyntiriski arviolta esim. 10.000 euroa, ns. ”kirkko keskelle kylää” sovinto saattaa hyvinkin täyttää asiakkaan oikeutetun edun tavoitteen ennemmin kuin riidan vieminen tuomioistuimeen. Oikeudellisesti oikeankin rahavaatimuksen läpivienti hovioikeudessa saattaa olla Pyrrhoksen voitto, jos vastapuoli osoittautuu varattomaksi taikka tuomioistuin toteaa asian sen verran riitaiseksi, että kumpikin osapuoli saa kärsiä itse omat oikeudenkäyntikulunsa.

Omat oikeudenkäyntikulut voi monissa asioissa kattaa oikeusturvavakuutuksesta tai, jos asiakkaan tulot ja varat eivät ylitä oikeusapukriteerejä, valtion varoista. Vain ns. premium-luokan oikeusturvavakuutukset korvaavat myös vastapuolelle maksettavia oikeudenkäyntikuluja.

Me voimme esittää asiakkaalle vain oman käsityksemme siitä, miten asiakkaan oikeutettua etua toteutetaan. Asiakas kuitenkin lopulta päättää, miten asiassa edetään.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Oikeudellisia ammattinimikkeitä asianajajasta oikeusnotaariin – mitä ne tarkoittavat?

Moni oikeudellisia palveluja etsinyt on saattanut törmätä ammattinimikkeiden vaihtelevuuteen. Tarjolla on asianajajan, varatuomarin, lupalakimiehen tai lakimiehen palveluita, asianajotoimistoissa tai lakiasiaintoimistoissa. Ammattinimikkeillä on omat tarkoituksensa ja merkityksensä. Siksi on tärkeää olla tietoinen siitä taustasta, joka oikeudellista palvelua tarjoavalla oikeuden ammattilaisella on.

Lähtökohtana on, että jokainen oikeudellista palvelua tarjoava on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon ollen peruskoulutukseltaan joko oikeustieteen kandidaatti, OTK, (tutkintonimike vuoteen 2005 asti) tai oikeustieteen maisteri, OTM. Tutkinnot vastaavat toisiaan, eikä kandidaatti tässä tapauksessa viittaa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneeseen. Muita historiallisia nimityksiä oikeustieteelliselle tutkinnolle ovat olleet muun muassa lainopin kandidaatti, lakitieteen kandidaatti sekä molempain oikeuksien kandidaatti. Nämä nimitykset ovat kuitenkin poistuneet jo käytöstä.

Kun oikeustieteen opiskelija aloittaa opinnot oikeustieteellisessä tiedekunnassa, hän voi käyttää itsestään nimitystä oikeustieteen ylioppilas, oik. yo. Suorittaessaan alemman korkeakoulututkinnon muuttuu tutkintonimikkeeksi oikeusnotaari, ON. Varanotaareja ei enää kouluteta. Vaikka opinnot on lähtökohtaisesti mahdollista päättää jo alempaan korkeakoulututkintoon, tässä tapauksessa siis oikeusnotaarin tutkintoon, suorittavat kaikki pääsääntöisesti myös ylemmän korkeakoulututkinnon valmistuen siis lopulta oikeustieteen maistereiksi.

Oikeustieteen maisterin / oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen lakimiehen on mahdollista hakeutua suorittamaan tuomioistuinharjoittelua käräjäoikeuteen (nykyään myös osaksi hovi- tai hallinto-oikeuteen). Tätä kutsutaan yleisesti auskultoinniksi, joka suoritetaan käräjänotaarin nimikkeellä. Käräjänotaari saa auskultoidessaan kokemusta tuomarin tehtävistä sekä tuomioistuinlaitoksen toiminnasta. Auskultointi kestää vuoden, jonka jälkeen auskultantille voidaan myöntää varatuomarin, VT, arvo.

Nyttemmin on mahdollista törmätä myös nimikkeeseen ”lupalakimies”. Tämä on seurausta muutoksesta, jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana saa toimia ainoastaan asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Lupalakimiehellä viitataan henkilöön, joka on suorittanut Suomessa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, joka on saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään, joka on rehellinen ja joka ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja –avustajan tehtävään sekä joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Perehtyneisyys on mahdollista osoittaa suorittamalla muun muassa asianajajatutkinto tai tuomioistuinharjoittelu. Lupalakimiehet ovat Asianajajaliiton Valvontalautakunnan valvonnan alla.

Asianajajan titteli on monen lakimiehen tavoitteena. Noin 10 prosenttia suomalaisista lakimiehistä on asianajajia. Jotta lakimiehen olisi mahdollista käyttää asianajajan nimikettä, edellytetään häneltä (vähintään) ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa (OTM / OTK), (vähintään) neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta on oltava asianajollisista tehtävistä, asianajotutkinnon suorittamista hyväksytysti sekä lain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään. Asianajajat kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Suomen Asianajajaliitto valvoo asianajajia sekä sääntelee asianajotoimintaa. Asianajajaliiton yhteydessä toimiva riippumaton Valvontalautakunta tutkii asianajajista (kuten myös lupalakimiehistä) tehdyt kantelut.

Monesti asianajajan ja (lupa)lakimiehen nimitykset sekoittuvat. Lakimiehiä voivat olla kaikki ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet (lupalakimiehillä lisäksi oma määritelmänsä, ks. yllä), mutta asianajajia ainoastaan yllä mainitut edellytykset täyttävät lakimiehet. Asianajajaa ja lakimiestä ei siis pitäisi sekoittaa toisiinsa, vaikka näin arkipuheessa usein käykin. On myös huomattava, että jotta toimisto voi käyttää nimitystä ”asianajotoimisto”, täytyy toimiston osakkaan lähtökohtaisesti olla asianajaja. Lakiasiaintoimistojen tai lakitoimistojen perustamiselle ei tällaisia vaatimuksia ole asetettu.

Vaikka nimikkeitä ja termejä on useita, on ne siitä huolimatta hyvä pitää mielessä oikeudellisia palveluita hankkiessaan. Ammattinimike luo ensimmäisen kuvan lakimiehen pätevyydestä ja kokemuksesta. Tärkeintä on kuitenkin lopulta, että asiakas saa laadukasta ja asiantuntevaa palvelua.

Anni Honka VT, OTM