Virallisen lehden pauloissa

Suomen vanhin edelleen ilmestyvä lehti on nimeltään Virallinen lehti. Sen ensipainos julkaistiin 196 vuotta sitten. Kolme kertaa viikossa ilmestyvän lehden tehtävä on ilmoittaa asioita, joista laki vaatii ilmoittamaan. Kyseessä lienee ainoa aviisi, jonka sivuille ei oikeastaan kukaan tosielämän julkkiskaan haluaisi lukuun ottamatta valtioneuvoston virkanimityksiä.

Muistan, kuinka yllätyin nähdessäni Virallisen lehden ensimmäistä kertaa. Olin sen nimen kuullut jo lapsena, mutta en ymmärtänyt, että kyseessä on todella oikea lehti. Vaikea sitä onkaan verrata mihinkään muuhun julkaisuun.

Esimerkiksi avioero, lapsen elatusapu tai haaste riita-asiassa edellyttävät, että asiaan osalliselle tai vastaajalle annetaan asia tiedoksi. Kun posti ei tavoita eikä haastemies löydä, tiedoksianto on hoidettava jollain virallisella tavalla. Avuksi tulee Virallinen lehti. Käräjäoikeuksien ilmoitustauluilta löytää samat asiat kuin lehdestä.

Osoite saattaa olla tuntematon kokonaan tai tiedetään, että henkilö on maailmalla – Thaimaassa, Kamerunissa, Intiassa, Ruandassa tai missä lienee. Tavallisimmin nimet viittaavat kauas maailmalle, siis jonnekin, missä tuskin lienee yhtään Virallisen lehden tilaajaa. Se ei ole olennaista, on oltava tapa täyttää lain asettama velvoite.

Lehden sivuilta löytyy tietoa konkursseista ja ulosotosta. Kadonneen tai tuhoutuneen asiakirjan kuten puhelinosakkeen tai pankkikirjan voi kuolettaa hakemuksella käräjäoikeuteen, joka laittaa ilmoituksen Viralliseen lehteen. Kyseiseen asiakirjaan liitettyä oikeutta ei voi kuolettamisen jälkeen käyttää eli oikea omistaja voi varmistaa oikeuden säilymisen itsellään.

Ajatuksia herättävää luettavaa on lista kuolleeksi julistettavista 100-vuotiaista. Jos listalla oleva henkilö ei ilmoittaudu määräpäivään klo 16.15 mennessä, hänet julistetaan kuolleeksi. Millaisia tarinoita lieneekään nimilistaan kirjattuna.

Ilmoitetut sukunimen muutokset kertovat tällä hetkellä yllättävästä suunnasta. Aikoinaan suomennettuja

nimiä muutetaan nyt takaisin ruotsinkielisiin. Toisinaan vaihdokset liittyvät siihen, että nimi herättää kiusallisia mielleyhtymiä. Vaikka nimi ei naista pahenna, ehkä vaihtaisin, jos olisi siunattu nimellä Isomaha.
Sellaisen nimen olen Nokian hautausmaalla lukenut.