Kuka on kantaja?

Kuka on kantaja?

Lakikirja kuuluu harvan lempilukemistoon. Teos, joka on täynnä arkielämäämme sääteleviä tekstejä, on kieleltään osin vanhahtavaa ja sisällöltään se koetaan vaikeasti ymmärrettäväksi. Säädöskieltä laadittaessa pyritään yksiselitteisyyteen ja samalla matkalle toisinaan hukkuu se, että ilman juridista koulutustakin pitäisi pystyä saamaan selkoa, mitä laki sanoo.

Oletko kuullut säännöksistä, jotka koskevat sikojen laiduntamista terhometsässä tai talon velvollisuudesta pitää humalasalkoa? Osa lainsäädännöstä on hyvin vanhaa, mutta sitä sovelletaan silti. Edellä mainitut asiat löytyvät rakennuskaaresta, joka on säädetty vuonna 1734. Lakia on muutettu vuosisatojen varrella, mutta osaa pykälistä sovelletaan edelleen. Esimerkiksi vuonna 2018 vakuutusasiaa koskevassa suositusratkaisussa sovellettiin rakennuskaaren säännöstä tapauksessa, jossa koira oli hyökännyt poron kimppuun. Humalasalon puuttumisesta et saa kuitenkaan sakkoja enää nykypäivänä.

Lakimies, varatuomari, juristi, tuomari ja asianajaja ovat kaikki henkilöitä, jotka työskentelevät lain parissa. Mitä eroa niillä on? Lakimies ja juristi ovat molemmat oikeustieteellisen koulutuksen saaneita tyyppejä. Kun lakimies suorittaa vuoden mittaisen harjoittelun tuomioistuimessa, hän saa käyttää arvonimeä varatuomari. Tuomari puolestaan on yleisnimike tuomarinvirassa olevalle henkilölle.

Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty juristi. Asianajajaliiton kyselyn mukaan vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. Kyselyssä selvisi myös, että käsitys asianajajista ja heidän palveluistaan oli selvästi positiivisempi heillä, jotka olivat käyttäneet asianajajien palveluita kuin heillä, joiden mielikuva perustui muuhun kuin omiin kokemuksiin. Sama päti alan hintoihin; vastaajat, jotka olivat itse selvittäneet asianajajien palveluiden hintoja, mielsivät palvelutason edulliseksi huomattavasti useammin kuin he, joiden käsitys hinnoista perustui kuulopuheisiin tai muualta saatuun käsitykseen.

Lakimiesten kielessä on myös vanhoja jäänteitä. Puhutaan esimerkiksi fataljin ryyppäämisestä, jolla tarkoitetaan noudattamatta jätettyä määräaikaa. Lakimiesten oman kuoron nimi on osuvasti Lain Huuto. Asianajajaliitto on herännyt toimimaan, jotta keskeisille oikeuskielen termeille löytyisi selitykset helposti. Edellä mainitun kaltaisia slangisanoja sieltä ei löydy, mutta moni hankala termi on hyvin avattu. Kun googlaat sanoilla ”oikeusrattaat tutuksi”, löydät sanastoa oikeuden ympäriltä.

Ja kuka onkaan kantaja? Kantajaksi kutsutaan riita-asian vireille pannutta henkilöä, henkilöä, joka vaatii käräjäoikeutta vahvistamaan, että vastaaja velvoitetaan joihinkin oikeudellisesti sitoviin velvoitteisiin.

AA Marjo Anttoora

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *