Lapsen arjessa tapaamat henkilöt ovat useimmiten hänen vanhempiensa valitsemia. Huoltajien tehtäviin kuuluu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapselle tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen. Lastensuojelulakiin on viranomaisia velvoittavasti kirjattu, että sijaishuoltotilanteessa lapselle on turvattava kehityksen kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempia, sisaruksia ja muita läheisiä henkilöitä.
Vanhempien parisuhteen katketessa lapsella on periaatteessa tapaamisoikeus molempiin vanhempiinsa. Lapselle muodostuu tärkeitä suojaa ja turvaa tuovia kiintymyssuhteita kuitenkin myös muihin kuin vanhempiinsa. Helmikuussa 2019 tuli voimaan tapaamisoikeutta koskeva muutos, joka auttaa lasta säilyttämään vanhemman vastustuksesta huolimatta yhteyden myös esimerkiksi vanhemman entiseen puolisoon ja isovanhempaansa. Edellytyksenä on, että kyseessä on vanhempi-lapsi-suhteeseen verrattava läheinen suhde. Lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain 9 c § toteuttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen perhe-elämän suojaa koskevan 8 artiklan velvoitetta.
Laissa edellytetty läheisyys on muodostunut lähinnä silloin, kun henkilö on asunut samassa taloudessa ja osallistunut päivittäiseen lapsen hoitoon ja kasvatukseen tuona aikana. Lakivaliokunta totesi kuitenkin nimenomaisesti hallituksen esitystä käsitellessään (LaVM 12/2018 – HE 88/2018), että erityisen läheisen henkilön määritelmä ei edellytä aiempaa asumista samassa taloudessa, vaikka se on selkeä tapa osoittaa henkilön ja lapsen suhteen erityistä läheisyyttä. Esimerkiksi lapsen ja isovanhempien välille on voinut muodostua hyvin lämmin ja läheinen suhde, vaikka he eivät ole asuneet yhdessä.
Kyseessä on lapsen oikeus tapaamisiin, ei läheisen henkilön oikeus tavata lasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiaa ratkaistaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen omalla mielipiteellä on erityinen merkitys, joka ohittaa ihmissuhteiden vaalimisen ja tapaamisten edistämisen. On tilanteita, joissa lapsen etu voi vaatia, että yhteyttä tärkeäksi tulleeseen henkilöön ei enää pidetä yllä. Kyse on yksilöllisistä tilanteista, jossa tapaamisoikeus tulee vahvistaa vain, kun sen harkitaan olevan yksittäisessä tapauksessa tarpeen ja perusteltua lapsen edun kannalta.
Lapsen ja läheisen henkilön tapaamiset vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä eikä sitä voida vahvistaa lastenvalvojan luona. Jos tapaamiset eivät onnistu ilman riitaa, on tehtävä haastehakemus käräjäoikeuteen, jossa asia ratkaistaan.
Marjo Anttoora, asianajaja, TM
