Koronakriisissä: Työntekijöiden lomauttaminen

Koronakriisissä: Työntekijöiden lomauttaminen

Uutisotsikot ovat viime viikkoina täyttyneet koronavirusta koskevista aiheista. Koronavirus on tullut suomalaisia päivä päivältä lähemmäksi, ja Suomen hallitus on joutunut tekemään tarpeellisia ja välttämättömiä toimia kansalaistensa suojelemiseksi. Koronaviruksella on ollut suuri vaikutus yhteiskunnan toimintoihin myös terveyspalvelusektorin ulkopuolella. Yhteiskunnan seisahtuessa joutuvat yritykset kamppailemaan olemassaolostaan kysynnän romahtaessa. Samalla lukuisat yritykset ovat joutuneet pohtimaan henkilöstöönsä liittyviä kysymyksiä – mistä rahat työtekijöiden palkkoihin kassavirran ehtyessä? Hallitus on huomioinut tämän ajankohtaisen pohdinnan ja on tekemässä muutoksia lomautusta ja irtisanomista koskevaan työlainsäädäntöön koronakriisin ajaksi. Väliaikaisista muutoksista on saavutettu konsensus työmarkkinaosapuolten kesken.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työntekijöiden lomauttamista. Kirjoituksessa mainitut muutokset lainsäädäntöön eivät ole vielä astuneet voimaan. Muutokset astuvat voimaan vaiheittain lähipäivien tai -viikkojen aikana.

Lomautus

Lomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja keskeyttää työn ja palkanmaksun ja työntekijä työn tekemisen, vaikka työsuhde pysyy voimassa. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen (tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi) tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti (enintään 90 päivän ajaksi). Työnantajan oikeus lomauttaa edellyttää lisäksi, että työnantaja ei kohtuudella voi järjestää työntekijälle muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Lomautusoikeus koskee lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia työntekijöitä tai tällaisessa työsuhteessa olevien sijaisina toimivia määräaikaisia työntekijöitä. Työsopimuslakiin on näillä näkymin tulossa kuitenkin muutos, jonka perusteella työnantajan on mahdollisuus lomauttaa myös määräaikaisia työntekijöitä samoilla perusteilla ja edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai vakituisten työntekijöiden sijaisina työskenteleviä.

Työsopimuslaissa lomautusmenettelylle asetetut edellytykset ja vaatimukset riippuvat osin siitä, kuinka monta työntekijää työnantajalla on. Mikäli työntekijöitä on vähintään 20, aktivoituu yhteistoimintalaki lomautusmenettelyn sääntelijänä. Mikäli työntekijöitä on 19 tai alle, ei yhteistoimintalakia tarvitse noudattaa. Seuraavassa tarkastellaan lomautusmenettelyä kummassakin tapauksessa.

Mikäli työntekijöitä on vähintään 20

Mikäli työnantaja on aikeissa lomauttaa työntekijöitä, on työnantajan annettava ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Nykyisen lainsäädännön mukaan yt-neuvotteluja on käytävä vähintään 14 päivää, jos kyse on alle kymmenen työntekijän irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta tai alle 90 päivää kestävästä lomautuksesta, jos muuta ei ole sovittu. Edelleen lain mukaan yt-neuvotteluja on käytävä vähintään kuusi viikkoa, jos toimenpiteet koskevat vähintään kymmentä työntekijää, eikä muuta ole sovittu. Lain mukaan neuvotteluaika on kuitenkin enintään 14 päivää, mikäli työntekijöitä on 20–29 henkilöä. Edellä mainittuja vaatimuksia on nyt kuitenkin tarkoitus muuttaa väliaikaisesti siten, että yt-neuvotteluja on käytävä koronakriisin aikana ainoastaan viiden (5) päivän ajan riippumatta lomautettavien tai yrityksen työntekijöiden määrästä.

Yt-neuvottelujen jälkeen lomautettaville työntekijöille on annettava lomautusta koskeva ilmoitus. Nykyisen lainsäädännön mukaan lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää etukäteen, mutta myös tätä vaatimusta ollaan muuttamassa väliaikaisesti viideksi (5) päiväksi.

Edellä mainitusti lomautusmenettely etenee siten seuraavasti:

  • Ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista (5 päivää).
  • Yhteistoimintaneuvottelut (2 vkoa / 6 vkoa -> 5 päivää).
  • Ilmoitus lomautuksesta (14 päivää -> 5 päivää).

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 60 §:ssä säädetään poikkeuksista koskien yhteistoimintamenettelyn järjestämistä. Pykälässä todetaan, että yt-neuvotteluja ei edellytetä, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet yksimielisiä siitä, että koronaviruspandemia on tällainen laissa tarkoitettu poikkeustilanne, joka mahdollistaa lomautuspäätöksen tekemisen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lomautusilmoituksen voi myös vähintään 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä antaa ilman edeltäviä yt-neuvotteluja. Tällöin lomautuksen vaiheista ainoastaan kolmas, eli ilmoitus lomautuksesta, tulee sovellettavaksi.

Kun koronakriisi väistyy, on yhteistoimintaneuvottelut käynnistettävä kuitenkin ”jälkikäteen”. Tällöin on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

Mikäli työntekijöitä on alle 20

Mikäli työntekijöitä on alle 20, yhteistoimintaneuvotteluja ei ole tarpeen käydä. Mikäli lomautuksen edellytykset täyttyvät, on tällöin riittävää, että työnantaja antaa lomautettaville työntekijöille lomautusilmoituksen edellä todetusti ja edellä mainittuja määräaikoja noudattaen.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Anni Honka, VT, OTM

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *