Skip to content

Testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksista

Kun testaattori on kuollut, hänen laatimansa testamentti annetaan tiedoksi perillisille. Testamentin tiedoksianto merkitsee sitä, että testamentin saaja vetoaa testamenttiin. Testamentin tiedoksianto käynnistää samalla myös perillisten reaktiovelvollisuuden; perillinen voi moittia testamenttia eli saattaa testamentin pätevyyden tutkittavaksi esimerkiksi silloin, jos hän katsoo, että testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään tai jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.

Kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi, hän voi hyväksyä testamentin. Suositeltavaa olisi, että testamentin hyväksymisestä ilmoitetaan kirjallisesti. Tällöin perillinen lähtökohtaisesti luopuu moiteoikeudestaan, ja testamentista tulee häneen nähden lainvoimainen.

KKO:2016:68

C oli määrännyt testamentissaan, että hänen omistuksessaan olleet perheyhtiö X Oy:n osakkeet tuli hänen vaimolleen tulevan osuuden jälkeen jakaa hänen kolmelle lapselleen A:lle, B:lle ja D:lle. Testamentissa oli lisäksi määräys, jonka mukaan jonkun C:n lapsista kuollessa rintaperillisittä jaetaan hänen osuutensa C:n jälkeenjääneiden lasten tai heidän lastensa kesken. C:n kuoleman jälkeen hänen testamenttinsa annettiin tiedoksi hänen lapsilleen, jotka sen hyväksyivät. Perinnönjako toimitettiin ja osakkeet luovutettiin lapsille. A:n mukaan perheyhtiö X Oy oli sittemmin tullut osaksi Y Oyj:tä.

C:n lapsi B oli myöhemmin omassa testamentissaan määrännyt, että kaikki hänen omistuksessaan olevat Y Oyj:n osakkeet tuli hänen vaimolleen määrätyn osuuden jälkeen jakaa G:n säätiölle. B kuoli rintaperillisittä. B:n testamentti annettiin tiedoksi A:lle, joka samalla sen hyväksyi ja sitoutui olemaan sitä moittimatta. Sittemmin A vaati käräjäoikeudessa nostamassaan kanteessaan vahvistettavaksi, ettei B:llä ollut oikeutta määrätä testamentilla isältään C:ltä perimiensä perheyhtiö X Oy:n osakkeiden sijaan tulleesta omaisuudesta (perheyhtiön osakkeiden sijaan tullut omaisuus koostui Y Oyj:n osakkeista) ja että A:lla oli oikeus saattaa voimaan isänsä testamenttiin sisältynyt jälkimääräys, jonka mukaan puolet mainituista osakkeista kuului hänelle.

Testamentin hyväksyminen ja vaatimusten esittäminen kohtuullisessa ajassa?

Korkein oikeus lähestyi tapausta tarkastelemalla testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksia. A oli hyväksynyt B:n testamentin. A:n mukaan hänen hyväksymisensä ei ollut kuitenkaan tarkoittanut sitä, että hän luopuisi isänsä testamenttiin perustuvasta oikeudestaan. A:n mukaan hän oli myös nostanut kanteen kohtuullisessa ajassa siitä lukien, kun hän sai tietää, että hänen veljensä B:n testamentti ja sen mukaisesti toimitettu perinnönjako loukkasivat hänen oikeuttaan. Lähtökohtana on lain mukaan kuitenkin pidettävä sitä, että perillisellä ei ole perintökaaren mukaista oikeutta moittia testamenttia, mikäli hän on hyväksynyt testamentin tai muuten todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Hyväksymistä on Korkeimman oikeuden mukaan arvioitava silmällä pitäen sitä, mitä testamentin hyväksyjä on tosiasiassa tarkoittanut ja miten testamentin saaja on perustellusti voinut hyväksymisen ymmärtää.

Testamentin hyväksymistä tulkitaan lähtökohtaisesti laajasti; hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Korkeimman oikeuden mukaan tällainen laaja tulkinta edellyttää kuitenkin hyväksyjän tietoisuutta testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksista käsillä olevassa tilanteessa. Hyväksymistä koskevan tahdonilmaisun sisällöstä tai olosuhteista, joissa se on annettu, voi Korkeimman oikeuden mukaan seurata myös se, että hyväksymistä tulkitaan suppeammin.

Korkein oikeus otti ratkaisussaan kantaa myös testamentin hyväksyjän rooleihin. Testamentin hyväksyjä voi nimittäin olla samanaikaisesti sekä perillinen että jollakin muulla perusteella sellaisessa asemassa, että testamentin täytäntöönpanolla puututtaisiin hänen oikeuksiinsa. Korkeimman oikeuden mukaan on perusteltua katsoa, että hyväksyminen kattaisi nämä molemmat ”roolit”.

Tässä tapauksessa A oli ollut veljensä toissijainen perillinen sekä testamentissa määrätty toissijainen testamentin saaja. Korkeimman oikeuden mukaan hyväksymistahdonilmaisun voi tulkita annetun molemmista asemista käsin. Ottaen lisäksi huomioon A:n allekirjoittaman hyväksymislausekkeen yksiselitteisen, ilman rajauksia tai varaumia ilmaistun sisällön sekä A:n velvollisuuden selvittää testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset suhteessa hänen asemaansa sekä toissijaisena perillisenä että testamentin saajana ei A voinut Korkeimman oikeuden mukaan vaatia B:n testamentin julistamista tehottamaksi sillä perusteella, että tämä oli testamentissaan määrännyt myös siitä isältään C:ltä perintönä saadusta omaisuudesta, jota koski C.n testamentin väitetty toissijaismääräys A:n hyväksi.

Arviointia

Oikeuskirjallisuudessa kuvataan testamentin hyväksymistahdonilmaisun monimerkityksellisyyttä. Testamentin hyväksyminen voi viitata moiteoikeudesta luopumiseen, toisaalta lakiosasta luopumiseen. Testamentin hyväksyminen voi merkitä myös näitä molempia yhdessä, toisin sanoen sekä moiteoikeudesta että lakiosasta luopumista. Tällöin puhutaan testamentin kokonaishyväksymisestä.

Usein tiedoksiantoklausuuli on muotoiltu yleisesti. Monesti lauseke on seuraavanlainen:

”Minä allekirjoittanut ilmoitan täten saaneeni tiedon tästä testamentista sekä vastaanottaneeni siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Ilmoitan hyväksyväni testamentin ja sitoutuvani olemaan sitä moittimatta.”

Tässä tapauksessa tiedoksiantolausekkeeseen sisältyy ilmoitus testamentin tiedoksisaamisesta, ilmoitus siitä, että saajalle on annettu lain mukaisesti testamentista oikeaksi todistettu jäljennös sekä ilmoitus siitä, että hyväksyjä luopuu mahdollisesta lakiosastaan ja sitoutuu olemaan moittimatta testamenttia. Lyhyt klausuuli tuottaa siten monia oikeusvaikutuksia, joita maallikon saattaa olla vaikea hahmottaa hyväksymisilmoitusta allekirjoittaessaan. Kokonaishyväksyntä on tulkinnallisena lähtökohtana.

Testamenttia hyväksyessään on siten tärkeää olla tietoinen omasta asemastaan ja oikeuksistaan. Tiedoksiantoklausuuli on luettava huolella. Mikäli perillinen esimerkiksi haluaa hyväksyä testamentin, mutta vaatia lakiosaansa, tulee tiedoksisaantitodistukseen merkitä tätä koskeva varauma. Tällöin ei tarvitse pohtia ja tulkita tiedoksiantoklausuulin hyväksymisen ulottuvuuksia, jolloin vältetään myös mahdolliset ristiriitatilanteet jatkossa.

Anni Honka, VT, OTM

3 ajatuksia aiheesta “Testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksista”

Kommentointi on suljettu.