Keskinäinen testamentti

Lakimääräinen perimysjärjestys

Perintökaaren mukainen perimysjärjestys on seuraava:

    1. Ensimmäisellä sijalla ovat rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) siten, että ensin perii lapsi ja jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen (lapsenlapset) tai, ellei lapsenlapsia ole, jakautuu muiden lasten kesken.
    2. Ellei rintaperillisiä ole, perintö menee aviopuolisolle, joka ei kuitenkaan voi testamentilla määrätä puolisoltaan perimästä omaisuudesta, joka menee lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison perillisille
    3. Jos perittävä ei ollut naimissa eikä hänellä ollut rintaperillisiä, perintö menee perittävän vanhemmille.  Kuolleen isän tai äidin osa menee sisaruksille ja kuolleen sisaruksen osalta tämän jälkeläisille
    4. Ellei vanhempia, sisaruksia tai näiden jälkeläisiäkään ole elossa, perintö menee isovanhemmille tai heidän lapsilleen (sedät ja tädit). Perittävän serkut eivät enää peri.
    5. Ellei serkkuja läheisempiä sukulaisia ole eikä vainajalla ollut testamenttia, menee perintö valtiolle.
Yleistä testamentista

Testamentti laaditaan kuoleman varalta sisältäen testamentintekijän viimeisen tahdon siitä, miten hänen varallisuutensa suhteen on hänen kuolemansa jälkeen meneteltävä. Testamentilla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tai antaa lakimääräistä perimysjärjestystä täydentäviä määräyksiä kuten sulkea perillisen aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevasta omaisuudesta.  Testamentti voi sisältää ensisijaisen ja toissijaisen saajan, mutta toissijaissaajaa pidemmälle ei omaisuuden siirtymisestä voi sitovasti määrätä (sääntöperinnön kielto).  Omaisuuden voi kuitenkin testamentata esim. tiettyä tarkoitusta varten perustettavalle säätiölle, joka on eri asia kuin sääntöperintö.

Erityistestamentilla määrätään tietty, testamentissa esinekohtaisesti määritelty osa testamentintekijän varallisuudesta testamentinsaajalle.  Tällainen testamentti täytetään vainajan ja pesän velkojen kattamisen jälkeen ennen perinnönjakoa.

Yleistestamentilla määrätään jäämistö kokonaan tai sen tietty, testamentissa määritelty murto-osa, testamentinsaajalle.  Yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas ja käyttää siten kaikkia perillisasemaan liittyviä oikeuksia.

Testamentin voi omaisuudestaan tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt ja nuorempikin, jos hän on ollut tai on avioliitossa. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudestaan, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Testamentin tekijältä edellytetään riittävää ymmärrystä ja arvostelukykyä testamentin merkityksestä.  Testamentin pätevyys edellyttää, että se on laadittu tarkasti seuraavia muotomääräyksiä noudattaen:

  • Testamentti on tehtävä kirjallisesti (suullinen testamentti on pätevä vain poikkeuksellisesti ns. hätätilatestamenttina).
  • Testamentin tekijän tulee allekirjoittaa testamentti kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Heidän tulee tietää, että kysymyksessä on testamentti, vaikka testamentin sisältöä ei heille tarvitsekaan näyttää. Todistajien on merkittävä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan.

Testamentin todistajien on oltava vähintään 15 vuotta täyttäneitä, riittävän ymmärryksen omaavia ja esteettömiä.  Todistaja ei saa olla testamentintekijän lähisukulainen, joihin luetaan setiä ja tätejä ja sisarusten lapsia läheisemmät sukulaiset lankoja, vävyjä ja anoppeja myöten. Todistajana ei voi olla myöskään kukaan, joka on yhtä läheinen testamentin edunsaajan sukulainen.

Testamentin tekijä voi milloin tahansa peruuttaa tekemänsä testamentin esimerkiksi hävittämällä tai repimällä testamentin. Vanhempi testamentti voidaan kumota ja peruuttaa tekemällä uusi testamentti kaikkia muotomääräyksiä noudattaen.

Keskinäisen testamentin tekeminen

Käytännössä yksi yleisimpiä testamenttityyppejä on aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Keskinäinen testamentti voi olla joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti.  Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Tässä käsitellään vain keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekemistä mm. siitä koituvien veroetujen vuoksi.  Leski ei maksa lainkaan perintöveroa ja lapsetkin maksavat yleensä huomattavasti vähemmän kuin jos testamenttia ei olisi, sillä perintöverotusarvosta vähennetään lesken hallintaoikeuden pääomitettu arvo.  Hallintaoikeustestamentin toteuttamiseen löytyvät oikeusohjeet perintökaaren 12 luvusta, joten niitä ei tarvitse yksityiskohtaisesti testamenttiin kirjoittaa.

Omistusoikeustestamenttiin voidaan liittää myös ehto, jonka mukaan testamentinsaaja voi valita, vastaanottaako hän testamentin kokonaan omistusoikeudella vai esim. osittain hallintaoikeudella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi perintöverosuunnittelua vielä perunkirjoitusvaiheessa.

Rintaperillisellä on oikeus testamentista huolimatta aina saada lakiosansa, joka on puolet normaalista perintöosasta.  Lesken oikeus olla maksamatta osituksessa tasinkoa voi kuitenkin tosiasiassa estää lakiosan saamisen tai vähentää sitä silloin, kun leski omistaa yli puolet puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta.  Joka tapauksessa testamentissa kannattaa mainita, että leski voi suorittaa lakiosan rahassa eikä perillinen voi vaatia sitä esim. osuutena vainajalle kuuluneesta kiinteistöstä.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti sopii aviopuolisoille, joilla molemmilla on rintaperillisiä. Jos vain toisella puolisolla on rintaperillisiä, on syytä harkita omistus- ja hallintatestamentin yhdistelmää, jonka laatimiseksi on syytä ottaa yhteyttä lakimieheen.  Perintöön ja testamenttiin liittyvien seikkojen perusteellisempi selvittäminen ei ole tässä yhteydessä mahdollista. Perintökaaren säännökset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

4 thoughts on “Keskinäinen testamentti

  1. Maija M

    Nuorin veljeni ja siskoni vaativat lakiosan huolimatta vanhempien keskinäisestä testamentista. Minä ja vanhin velheni xemme. Häviämmekö lakiosamme näin ikuisesti vai hyvitetäänkö se sitten äidin kuoleman jälkeen äidin omaisuudesta.

    1. Katri Lahtinen

      Kiitos Maija kommentista. Tapauksessasi pitäisi ensin tietää onko kyse hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentista. Valitettavasti emme kuitenkaan anna ilmaista neuvontaa kotisivujemme kautta. Halutessasi voit varata ajan toimistoomme neuvottelua ja tarkempia neuvoja varten.

  2. Eero

    Onko sallittua antaa testamentilla hallintaoikeus puoleen omakotitalosta josta toisen puolen omistaa perikunta?

    1. Risto Tuori

      Kiitoksia kysymyksestä. Periaatteessa voisi antaa hallintaoikeuden omaan, mutta ei perikunnan puoliskoon omakotitalosta. Mutta sellaisen oikeuden tosiasiallinen merkitys olisi hyvin kyseenalainen. Suosittelen suunnittelemaan testamenttia toisella tavalla.
      Risto Tuori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *