Avioehtosopimus

Avioehtosopimuksen merkitys

Aviopuolisoiden varallisuussuhteet määräytyvät avioliittolain (13.6.1929/234) säännösten mukaisesti. Kumpikin puoliso pitää avioliitosta riippumatta oman omaisuutensa ja omat velkansa, mutta kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen (omaisuuden säästöön = varat – velat).  Avio-oikeuden perusteella puolisot tai, jos puoliso on kuollut, tämän perilliset, saavat puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, ellei jostakin poikkeussäännöstä muuta johdu. (Avioliittolaki löytyy osoitteesta: www.finlex.fi)

Avio-oikeus ei sellaisenaan rajoita puolison oikeutta määrätä omaisuudestaan avioliiton aikana.  Avioliiton purkauduttua voidaan kuitenkin määrätä sellainen lahja palautettavaksi, jolla puoliso on aiheuttanut avio-oikeuden alaisen omaisuuden vähenemisen ja lahjansaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tästä oikeuden loukkauksesta (avioliittolaki 40 a §).  Omaisuuden osituksessa voidaan myös määrätä maksettavaksi vastiketta mm. sillä perusteella, että puoliso on jollakin oloihinsa soveltumattomalla tavalla aiheuttanut avio-oikeuden alaisen omaisuutensa oleellisen vähenemisen (avioliittolaki 94 §).

Omaisuuden ositusta voidaan sovitella, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua (avioliittolaki 103 b §).  Toisen puolison kuoltua leski, joka omistaa yli puolet yhteenlasketusta säästöstä, voi yksipuolisesti määrätä, että hän ei suorita avio-oikeuden edellyttämää tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille (avioliittolaki 103 §). Samalla tavoin puoliso voi suojata omaisuutensa silloin, jos toisen puolison omaisuus luovutetaan konkurssiin.

Avioehtosopimuksella voidaan avio-oikeus sulkea pois kokonaan tai osittain. Sopimuksella voidaan esim. määrätä, että avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy avioeroon, jolloin toisen puolison kuollessa avio-oikeus on voimassa (näin KKO 2000:100). Avioehtosopimustakin voidaan sovitella, jos sen noudattaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Avioehtosopimuksen tekeminen

Kihlakumppanit voivat ennen avioliiton solmimista ja aviopuolisot avioliiton aikana tehdä erityiset muotovaatimukset täyttävän avioehtosopimuksen, jossa määrätään, että jommallakummalla puolisolla ei ole avio-oikeutta kaikkeen tai johonkin toisen puolison omaisuuteen.  Avioehtosopimus voidaan kumota ainoastaan uudella avioehtosopimuksella.

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja vajaavaltainen tarvitsee siihen holhoojansa suostumuksen.  Käytännössä avioehtosopimukseen otetaan myös todistajien allekirjoitukset.

Maistraatti rekisteröi avioehtosopimuksen, jonka jälkeen avioehto on voimassa (ks. http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/avioehtosopimus/). Rekisteröinti voidaan suorittaa jokaisen maistraatin toimesta, eli alueellisia toimivaltarajoituksia rekisteröinnin suhteen ei ole. Avioehtosopimusta ei rekisteröidä sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Maistraatti perii avioehtosopimuksen rekisteröinnistä 55 euroa. (Katso ajantasainen hinnasto maistraatin sivuilta: http://www.maistraatti.fi/fi/hinnasto/#Avioehtosopimus )

Annamme mielellämme lisätietoja avio-oikeudesta ja avioehdon laatimisesta sekä omaisuuden osituksesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *