Skip to content

Autokaupan purkaminen ja ostajan käyttöhyöty

austaa kuluttajansuojasta

Kuluttajansuojalaissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten kaupan purkautuessa määritellään ostajan hyväkseen saama käyttöhyöty. Siihen Kuluttajan sovelletaan kuluttajansuojalain 5 luvun 29 §:n nojalla kauppalain säännöksiä.

Kauppalaki 65 § 1 momentissa säädetään seuraavaa: Jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä.

Käyttöhyödyn tarkemmasta laskentatavasta ei ole olemassa lainsäädäntöä eikä yksityiskohtaista oikeuskäytäntöä. Kuluttajariitalautakunta on käyttöhyödyn arvon määrittämisessä lähtenyt yleensä ostajan hallinta-aikana ajetuista kilometreistä ja käytettävissä olleesta ajasta. Käyttöhyötyä alentavana tekijänä on voitu ottaa huomioon esim. se, että auto on ollut usein korjattavana. Näin todettiin esimerkiksi ratkaisussa 6.4.2009 dnro 4276/33/07.

Saksassa on jo vuonna 1991 korkein oikeus (BGH) hyväksynyt käyttöhyödyn laskentakaavan, joka oli myös vuonna 2014 käsitellyssä tapauksessa (BGH 9.4.2014), jossa oli kysymys ainoastaan arvonlisäverosta. Laskentakaava on seuraavanlainen:

Bruttokauppahinta x ajokilometrit
____________________________________
odotettavissa olevat ajokilometrit

Bruttokauppahinta = ajoneuvon myyntihinta varusteineen sekä auto- ja arvonlisäveroineen.

Ajokilometrit = ostajan hallinta-aikana ajetut kilometrit. Lähtökohtaisesti ne perustuvat kauppakirjaan ja auton luovutustarkastukseen, ellei ole perusteltua syytä epäillä lukeman luotettavuutta.

Odotettavissa olevat ajokilometrit = Ajoneuvon laadun perusteella arvioituun elinkaareen perustuva todennäköinen ajokilometrimäärä vähennettynä ostohetken kilometrimäärällä. Elinkaaren voidaan katsoa päättyvän silloin, kun autoon todennäköisesti joudutaan tekemään sellaiset korjaukset, joiden arvo ylittää ajoneuvon jäännösarvon. Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneessa käytännössä autojen elinkaareksi on laadusta ja hinnasta riippuen arvioitu yleensä 250.000–300.000 km.

Laskentakaavan soveltaminen Saksan esimerkkitapauksessa uutena ostetun ajoneuvon kauppahinta oli 75.795 euroa, ostajan ajamat kilometrit 24.356 ja auton elinkaareksi määritelty 250.000 kilometriä. Laskentakaavan perusteella ostajan saaman käyttöhyödyn arvo oli 7.384,25 euroa (0,30 euroa/km). Käyttöhyöty on siis sitä suurempi, mitä arvokkaammasta autosta on kysymys. Esimerkiksi uutena 30.000 euron arvoisena ostetusta autosta saatu käyttöhyöty olisi saman kaavan mukaisesti vain 0,12 euroa kilometriltä:

Kauppahinta 30.000,00 € x ajokilometrit 1000
_______________________________________________________ = 120,00 € (0,12 €/km)
odotettavissa olevat ajokilometrit 250000

Käytetyn ajoneuvon osalta odotettavissa oleva ajokilometrimäärä voidaan määritellä useallakin eri tavalla. Laskentakaavan lähtökohdaksi voidaan ottaa vastaavan uuden auton kauppahinta ja elinkaari, jolloin käyttöhyöty on sama kuin uudessa autossa. Edellä esitetyssä esimerkissä päädyttäisiin samaan 0,12 euron kilometrikohtaiseen arvoon, jos sekä auton arvo että odotettavissa oleva kilometrimäärä puolitetaan. Oikeudenmukaiseen lopputulokseen yleensä päästään myös, jos ko. automallin uutena myytävän auton elinkaaresta vähennetään ostohetken ajokilometrimäärä. Etenkin jo elinkaarensa loppupäässä tai sen ylittäneen ajoneuvon kaupassa odotettavissa oleva ajokilometrimäärä on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti ajoneuvon hinnan, kunnon ja siihen mahdollisesti tehtyjen korjausten perusteella.

Selvänä on pidetty, ettei ostajan vastuulle laskettava käyttöhyöty voi ylittää ajoneuvon kauppahintaa, koska silloin ostaja jäisi maksuvelvolliseksi myyjälle (näin myös Saksan oikeudessa: (Deutsches Autorecht 7/2014 s. 387). Näin voisi tapahtua silloin, jos ostajan hyväksi saamien ajokilometrien määrä ylittäisi käyttöhyödyn laskentaperusteena käytetyn odotusarvon.

Laskentamalli ei ole tarkoitettu millimetrintarkasti käytettäväksi, vaan suuntaviivaksi, jota voidaan tarkistaa kunkin tapauksen erityisten seikkojen perusteella. Kilometrikohtaisen arvon alennuksena tulisivat kysymykseen esimerkiksi käyttöhyötyä alentavat ajoneuvon käyttöä haittaavat viat ja puutteet ja toistuvat korjaamokäynnit.

Toisaalta ostajan hyödyksi on itse ajokilometrien ohella katsottava myös se, että vähänkin ajettu ajoneuvo on ollut milloin tahansa vapaasti ostajan käytettävissä. Näin erityisesti silloin, jos ostajan ajokilometrit ovat huomattavasti keskimääräistä alhaisemmat. Esimerkiksi autoedun laskennassa pidetään keskimääräisenä ajokilometrimääränä 18.000 kilometriä.

Laskentamalli ei sovellu yleisesti matkailuautojen ja -vaunujen käyttöhyödyn arviointiin ainakaan silloin, jos autoa tai vaunua on käytetty pitkiä aikoja pelkkään asumiseen.

Asianajaja, oik.lis. Risto Tuori on pitkäaikaisena Autoliiton lainopillisena asiamiehenä ja kuluttajariitalautakunnan varajäsenenä perehtynyt autokauppaa koskeviin kuluttajariitoihin.