Skip to content

Asiakkaan oikeutettu etu – mikä se on?

Toimistomme sloganin mukaan toimintamme tavoitteena on asiakkaan oikeutettu etu. Sen voi ymmärtää niin, että asiakas saa sen, mitä hän pitää omana oikeutettuna etunaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.

Tuomioistuin ei ratkaise asioita sen mukaan, mitä asiakas vaatii, vaan sen mukaan, mitä asiakas osoittaa olevansa oikeutettu vaatimaan. Sen vuoksi asianajajan on jo ennen vaatimusten esittämistä selvitettävä, mitä oikeuksia asiakkaalla kyseisessä asiassa on. Asianajajan selvitystyö jakautuu toisaalta tosiasioiden eli näytön, eli todistusaineiston hankkimiseen, toisaalta todistelusta ilmenevien tosiseikkojen oikeudelliseen arviointiin.

Asianajotoimeksianto edellyttää asianajajan ja asiakkaan läheistä ja luottamuksellista yhteistyötä. Parhaiten onnistutaan, kun näyttö hankitaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kyseiseen oikeudenalaan erikoistunut asianajaja saattaa hyvinkin helposti löytää ne lähteet, joista saadaan lisätietoa esimerkiksi yleisistä kokemussäännöistä ja lain soveltamisesta vastaavanlaisissa tapauksissa. Hän löytää myös sellaiset asiantuntijat, joilta voidaan pyytää asiantuntijalausuntoja. Mutta yhtä tärkeätä on, että asiakas kertoo, mitä hän itse tietää ja mistä hän tietää saatavan lisäselvitystä.

Tuomioistuimessa näyttö voidaan esittää henkilötodistelun ja asiakirjatodistelun muodossa. Henkilötodistelu voi koostua asiakkaan itsensä kuulemisesta, ns. silminnäkijätodistajista ja asiantuntijatodistajista. Kirjallista näyttöä ovat erilaiset asiakirjat, kirjeet, muistiinpanot, kuvat, piirustukset ym. kirjallisessa muodossa olevat asiakirjat. Tuomioistuin voi tarvittaessa suorittaa myös katselmuksia tai pyytää ulkopuolisia lausuntoja. Tyypillisiä lausuntopyyntöjä ovat esimerkiksi rikosasioissa mielentilatutkimukset.

Usein tuo näyttö ja oikeudellinen arviointi saattaa olla vielä käräjäoikeuteen mentäessä epävarmalla pohjalla, jonka vuoksi on tärkeätä arvioida vaatimusten menestymismahdollisuuksia. Jos riita-asiassa juttu hävitään, niin pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Tyypillisesti käräjäoikeusasteessa kummankin osapuolen asianajokulut nousevat helposti 5.000 – 10.000 euroon, monimutkaisessa asiassa huomattavasti suuremmiksikin.. Kokenut asianajaja pystyy tätäkin riskiä arvioimaan.

Häviöriskin vuoksi kannattaakin yleensä aina pyrkiä neuvottelemaan vastapuolen kanssa sovinnosta. Jos riita-intressi on vaikkapa 2.000 euroa ja oikeudenkäyntiriski arviolta esim. 10.000 euroa, ns. ”kirkko keskelle kylää” sovinto saattaa hyvinkin täyttää asiakkaan oikeutetun edun tavoitteen ennemmin kuin riidan vieminen tuomioistuimeen. Oikeudellisesti oikeankin rahavaatimuksen läpivienti hovioikeudessa saattaa olla Pyrrhoksen voitto, jos vastapuoli osoittautuu varattomaksi taikka tuomioistuin toteaa asian sen verran riitaiseksi, että kumpikin osapuoli saa kärsiä itse omat oikeudenkäyntikulunsa.

Omat oikeudenkäyntikulut voi monissa asioissa kattaa oikeusturvavakuutuksesta tai, jos asiakkaan tulot ja varat eivät ylitä oikeusapukriteerejä, valtion varoista. Vain ns. premium-luokan oikeusturvavakuutukset korvaavat myös vastapuolelle maksettavia oikeudenkäyntikuluja.

Me voimme esittää asiakkaalle vain oman käsityksemme siitä, miten asiakkaan oikeutettua etua toteutetaan. Asiakas kuitenkin lopulta päättää, miten asiassa edetään.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.