Skip to content

Metsästäjien huolimattomuuden asteet puntarissa

Korkein oikeus 2016:95

Korkein oikeus antoi 22.12.2016 metsästysrikosta koskevan ratkaisun, joka sisältää mielenkiintoisen valikoiman syytettyjen henkilöiden huolimattomuuden eri asteista ja sen merkityksestä teon rikosoikeudelliseen arviointiin. Oikeustapauksen otsikkoteksti on seuraavanlainen:

A ja B olivat olleet metsästämässä. Tällöin A:n koira oli haukkunut maastosta löytämäänsä aukkoa ojanpenkassa. Tapahtuma oli tallentunut koiran kaulapannan videokameralla. A ja B koirineen olivat yksitoista päivää myöhemmin palanneet maastoon ja menneet tarkastamaan paikan. Paikalla oli ollut karhun talvipesä. Pesästä herännyt karhu oli hyökännyt A:n ja B:n kimppuun, jolloin he olivat ampuneet sen. Kysymys siitä, olivatko A ja B syyllistyneet metsästysrikokseen tai törkeään metsästysrikokseen. (Ään.)

Pirkanmaan käräjäoikeus oli tuominnut A:n ja B:n metsästysrikoksesta 30 päiväsakon sakkorangaistuksiin ja määrännyt heidät yhden vuoden metsästyskieltoihin. Käräjäoikeuden mukaan he olivat yhteistuumin törkeästä tuottamuksesta oikeudettomasti metsästäneet rauhoitettua eläintä tappamalla karhun yhteistoimin haulikolla ampumalla.

Turun hovioikeus oli katsonut, etteivät A ja B olleet syyllistyneet tahalliseen metsästysrikokseen. A ja B olivat kyllä tietoisesti ottaneet riskin karhun kohtaamisesta. Ei kuitenkaan voitu edellyttää, että A:n ja B:n olisi tullut tekoaikana vallinneissa olosuhteissa mieltää talviunilla olleen karhun löytyminen ojanpenkereestä siinä määrin todennäköiseksi, että heidän riskinottoaan voitaisiin pitää törkeän huolimattomana. Hovioikeus oli hylännyt syytteen metsästysrikoksesta ja kumonnut metsästyskiellot.

Korkein oikeus joutui äänestämään asiassa. Enemmistö katsoi A:n ja B:n syytteessä kerrotun menettelyn täyttäneen metsästysrikoksen tunnusmerkistön siltä osin, että he olivat tahallaan tappaneet karhun ampumalla sen. Karhun ampuminen oli kuitenkin ollut pakkotilatekona sallittua, eikä sitä sen vuoksi voitu lukea heidän syykseen. Teon huolimattomuuden osalta korkein oikeus totesi, että A ja B olivat laiminlyöneet noudattaa tärkeää metsästykseen liittyvää huolellisuusvelvollisuutta, mikä laiminlyönti oli johtanut vahvasti suojellun karhun ampumiseen pesälleen. A:n ja B:n menettely oli siten ollut törkeän huolimatonta ja he olivat siten syyllistyneet metsästysrikokseen.

Karhun tappaminen ei ollut oikeudenvastaista, koska se oli tapahtunut pakkotilassa. Tämän vuoksi karhun tappamista ei voitu lukea A:n ja B:n syyksi myöskään tuottamuksellisen metsästysrikoksen ankaroittamisperusteena. A:n ja B:n metsästysrikos ei siten ollut törkeä. Heidät kumpikin tuomittiin 60 päiväsakkoon ja 2 vuoden metsästyskieltoon.

Eri mieltä ollut oikeusneuvos Pynnä katsoi, että karhun ampuminen on ollut välitön seuraus siitä, että A ja B olivat laiminlyöneet velvollisuutensa metsästäjinä siten, että tilanne ajautui hallitsemattomaksi. Heidän tekoa oli myös kokonaisuudessaan arvioiden pidettävä törkeänä. He olivat siten syyllistyneet törkeään metsästysrikokseen.

Kolmatta mieltä olleet oikeusneuvokset Häyhä ja Bygglin totesivat, ettei ollut näytetty, että A ja B olisivat ennalta tienneet, että kyse oli karhun talvipesästä. Arvioitavaksi jäi siten se, kuinka todennäköisenä heidän oli syytteessä kuvatuissa oloissa tullut tätä mahdollisuutta pitää. Aiempaa käyntikertaa koskevan kokemuksen perusteella heillä ei ollut syytä odottaa, että kolossa olisi karhu, joka häirittynä hyökkää. Näissä oloissa heillä ei ollut myöskään riittäviä syitä olettaa, että syytteessä kuvattu tapahtumainkulku olisi todennäköinen ja heidän tulisi sen vuoksi toimia toisin. A:n ja B:n menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomana. Tämän vuoksi he eivät olleet syyllistyneet metsästysrikokseen

Kommentteja:

Kaikkien oikeusasteiden arvioitavana oli sama tekokokonaisuus: syytetyt olivat halunneet selvittää, haukkuuko koira jotakin pienriistaa, joka voitaisiin ampua. Kyse onkin karhusta, joka hyökkää ja on itsepuolustukseksi ammuttava. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että siltä osin kyse oli pakkotilasta.

Jälkikäteen voidaan todeta, että huolellisempia ja varovaisempia miehet olisivat voineet olla, tai voineet olla koko toimeen ryhtymättä. Jälkiviisaus ei kuitenkaan auta, tekoa on arvioitava ex ante eli niissä olosuhteissa ja niillä tiedoilla, missä syytetyt toimivat ennen karhun ampumista.

Huolellisuuden arvioinnissa ja sen merkityksestä tuomarit ovatkin sitten erimielisiä. Skaala lievimmästä ankarimpaan vaihtelee seuraavasti:

Oikeusneuvokset Häyhä ja Bygglin, hovioikeus: ei törkeätä huolimattomuutta, ei metsästysrikosta.

Käräjäoikeus: Ei törkeää huolimattomuutta, metsästysrikos, 30 päiväsakkoa.

Korkein oikeus: Törkeää huolimattomuutta, metsästysrikos, 60 päiväsakkoa

Oikeusneuvos Pynnä: Törkeää huolimattomuutta, törkeä metsästysrikos, 60 päiväsakkoa.

Seuraavassa esittelen vielä rikoslain 48a luvun metsästysrikosta koskevat rangaistussäännökset, jotta lukija voi itse arvioida, mihin rikokseen A ja B syyllistyivät, vai syyllistyivätkö mihinkään.

48a luku 1 § (14.6.2002/515) Metsästysrikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti

1) metsästää käyttäen metsästyslaissa (615/1993) kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää taikka vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitusta,

2) metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa tai (11.3.2011/232)

3) aiheuttaa metsästäessään vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka rikkoo yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa tai rajoitusta,

on tuomittava metsästysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

1 a § (11.3.2011/232) Törkeä metsästysrikos

Jos metsästysrikoksessa

1) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

2) rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä,

3) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,

4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai

5) tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Voidaan perustellusti kysyä, onko tuomioistuimen toiminta todellakin näin vaihtelevaa. Tässäkin tapauksessa eri tuomareiden käsitykset syytettyjen teon oikeudellisesta arvionnista vaihtelivat syytteen hylkäämisestä metsästysrikoksen törkeään tekomuotoon asti. Tulee mieleen vuosikymmenten takaa pilapiirtäjä Kari Suomalaisen kuva kahdesta vanginasuisesta miehestä, joista toinen kertoi tappaneensa miehen ja toinen olleensa eri mieltä korkeimman oikeuden vähemmistön kanssa.

Ratkaisu kokonaisuutena löytyy internet-osoitteesta www.finlex.fi.

Risto Tuori

asianajaja