Tuomion oikeellisuus rikosasiassa varmistetaan muutoksenhaulla käräjäoikeudesta hovioikeuteen, ja tarvittaessa aina korkeimpaan oikeuteen asti. Muutoksenhakuoikeutta käyttämällä pyritään varmistamaan käräjäoikeuden tuomion oikeellisuus ja asianosaisten oikeusturvan toteutuminen.
Rikosasiassa annetut tuomiot perustuvat tuomioistuimelle esitettyyn näyttöön, joka voi sisältää mm. todistajien kertomuksia ja kirjallisia todisteita. Joskus asianosaiset saavat tietoonsa uutta näyttöä tai selvitystä aikaisemmasta näytöstä, mikä osoittaa aikaisemman tuomion virheellisyyden. Mikäli tällaiset uudet seikat tulevat asianosaisen tietoon vasta kun heitä koskeva tuomio on jäänyt pysyväksi (lainvoimaiseksi), siihen ei voida hakea muutosta ylemmältä tuomioistuimelta. Oikeudelliseen päätöksentekoon sisältyvien epävarmuustekijöiden vuoksi onkin tärkeää, että tuomioon voidaan tällaisessakin tilanteessa puuttua vielä ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Tässä kirjoituksessa kerrotaan tuomion purkamisen edellytyksistä tilanteista, jolloin rikosasiassa annettu lainvoimaiseksi jäänyt tuomio on perustunut virheelliseen näyttöön.
Rikostuomion purkamiseksi syytetyn vahingoksi vaaditaan painavammat perusteet kuin syytetyn eduksi tapahtuvassa purkamisessa. Rikostuomio voidaan purkaa syytetyn eduksi mm. jos todisteena käytetty asiakirja on ollut väärä tai sisällöltään totuudesta poikkeava. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos joku väärentää asiakirjan tai jos lääkärinlausunto osoittautuu virheelliseksi. Purku on myös mahdollinen, jos asianosainen, todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman. Lisäksi edellytetään, että em. asiakirja tai lausuma on vaikuttanut jutun lopputulokseen.
Purkaminen syytetyn eduksi on mahdollista myös vetoamalla uuteen seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, jos sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai ainakin lievempään rangaistukseen. Yhdysvalloista ovat tuttuja tapaukset, joissa uudella dna-lausunnolla on voitu poissulkea tuomitun henkilön syyllisyys.
Rikostuomion purkaminen syytetyn vahingoksi on mahdollista myös edellä mainittujen väärän todistelun tai uuden todisteen tai seikan seurauksena. Lisäedellytyksenä on, että kyseisen menettelyn tai seikan voidaan olettaa vaikuttaneen lopputulokseen. Rangaistuksen tulee lisäksi olla vähintään sellainen, josta voi seurata viraltapano tai yli 2 vuoden vankeusrangaistus.
Tuomion purkamista syytetyn vahingoksi on pääsääntöisesti haettava vuoden kuluessa siitä kun tieto purkuperusteesta (virheellisestä näytöstä) on saatu. Syytetyn eduksi tapahtuvalla purkamiselle ei ole asetettu määräaikaa. Purkamista haetaan hovioikeudelta tai korkeimmalta oikeudelta.
Suomessa tapahtuneista virheelliseen näyttöön perustuneista tuomionpurkuhakemuksista voidaan yhtenä tunnetuimmista mainita Maija-Liisa Lahtisen tapaus, jossa hänet tuomittiin törkeästä kavalluksesta kahden vuoden yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen sekä suorittamaan puolisonsa kuolinpesälle vahingonkorvauksena runsaat viisi miljoonaa euroa.
Maija-Liisa Lahtinen vaati, että KKO purkaa OK 31 luvun 8 §:n nojalla HO:n tuomion ja määrää asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Hakemuksensa perusteeksi Lahtinen oli esittänyt, että todistajana kuultu henkilö oli antanut asiassa perättömän lausuman, jonka voitiin otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi hakemuksen katsoen Paavolan antaneen perättömän lausuman, joka ei kuitenkaan vaikuttanut jutun lopputulokseen.
